Venäjän mediaseurannassa sanavalinnoilla on merkitystä

Venäläisestä mediasta ei kannata etsiä hakutuloksia Ukrainan sodasta avainsanalla война (sota). Tämä johtuu siitä, että vain kymmenen merkittävää venäläistä mediaa on uskaltautunut käyttämään Ukrainan sodasta sanaa sota.

Kyseisten medioiden sanavalinnoista johtuen Venäjän viestinnän, tietotekniikan ja joukkotiedotusvälineiden liittovaltion valvontapalvelu eli Roskomnadzor lähetti lauantaina 26. päivä helmikuuta näille kymmenelle venäläiselle medialle nootin, jossa käskettiin lopettamaan virheellisen informaation jakaminen. Nootissa medioille kerrottiin, että ne jakavat ”paikkansapitämätöntä tietoa, joka on yhteiskunnallisesti merkittävää, eikä vastaa millään tavoin todellisuutta”.

Nootti lähetettiin seuraaville venäläisille medioille:
  • Ekho Moskvy (Эхо Москвы)
  • InoSMI (ИноСМИ)
  • Mediazon (Медиазона)
  • The New Times
  • Dozhd (Дождь)
  • Free Press (Свободная Пресса)
  • Krym.Realii (Крым.Реалии)
  • Novaya Gazeta (Новая газета)
  • Journalist (Журналист)
  • Lenizdat (Лениздат)

Latviassa toimivan verkkolehti Meduzan mukaan Roskomnadzor estää ylläolevien medioiden kirjoitukset ja antaa miljoonien ruplien sakot, mikäli virheellisiä termejä ei poisteta. Rozkomnadzorin mukaan Ukrainan sotaan liittyvä luotettava informaatio jaetaan ”virallisten venäläisten informaatiolähteiden” kautta.

 

Jo helmikuun 28. päivänä yksi viimeisistä venäläisistä riippumattomista verkkolehdistä, Novaya Gazeta, oli joutunut omaksumaan Kremlin virallisen kielenkäytön, ja puhui sodan sijaan ”erityisestä sotilaallisesta operaatiosta”. Alla olevan kuvan alaviitteessä on maininta siitä, että Rozkomnadzor vaatii kaikkia medioita puhumaan ”erityisestä sotilaallisesta operaatiosta” ja pakottaa poistamaan maininnat sodasta.

 

fi-blog-20220303

 

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä Venäjä sulki kokonaan Ekho Moskvyn radiolähetykset ja Dozhdin tv-lähetykset kansalaisiltaan.

 

Mediaseurantaa suunnitellessa kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota oikeisiin sanavalintoihin, mikäli haluaa päästä halutun tiedon äärelle.

 


Esittely:
Artikkelin kirjoittaja Ville Rantala on seurannut Venäjän politiikkaa aktiivisesti vuodesta 2014 lähtien ja vaihto-opiskellut Venäjän ulkoministeriön alaisessa Moskovan valtiollisessa kansainvälisten suhteiden instituutissa opiskellen muun muassa Venäjän mediapolitiikkaa.

 

Tilaa uutiskirjeemme