Vaikuttamiseen erikoistunut mediapäällikkö Marjo Lapatto kiteyttää, että Finanssiala puhuu sujuvasti kaikista talousasioista aina mobiilimaksamisesta eläkkeisiin. Hän näkee positiivisena kehityksenä sen, että Kauppalehden ja Talouselämän ohella muutkin mediat – kuten Helsingin Sanomat – ovat ryhtyneet panostamaan talousuutisointiin aiempaa enemmän.
”Kotitalouksien oman taloudenhallinnan lisäksi jokaisen meistä olisi hyvä ymmärtää jollain tasolla myös makrotalouden asioita. Medialla on tässä tärkeä rooli toimia talouden ilmiöiden selittäjänä ja kansantajuistajana. Omasta mielestäni tässä on viimevuosina menty parempaan suuntaan, kun vaikeampia asioita pystytään avaamaan tekstin ohella esimerkiksi erlaisten grafiikoiden avulla”, Lapatto arvioi.
Finanssiala on edunvalvontajärjestö, joka edustaa Suomessa toimiva pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä. Pitkällä aikavälillä tärkeitä mediaviestinnän mittareita ovat Retrieverin toteuttamat vuosianalyysit sekä T-Median toteuttama barometri, joiden avulla seurataan Finanssialan tunnettuuden ja imagon kehitystä.
”Päivittäisessä työssä seuraamme tiiviisti omien viestiemme läpimenoa ja niiden vastaanottoa eri medioissa. Tämä auttaa eri edunvalvontatoimien jatkosuunnittelussa. Seuraamme jatkuvasti myös omien asiantuntijoittemme näkyvyyttä. Heitä kysytään lähes päivittäin haastateltaviksi”, Lapatto kuvailee.
Finanssiala seuraa myös muiden edunvalvontajärjestöjen – kuten Metsäteollisuuden sekä Teknologiateollisuuden – medianäkyvyyden kehitystä oman toimintansa arvioinnissa.
Sosiaalinen media yhä suuremmassa roolissa
Lapaton mukaan sosiaalisen median merkitys mediaseurannassa on noussut viime vuosina ja kasvaa myös vastaisuudessa. Finanssiala on aktiivinen Facebookissa, Instagramissa, YouTubessa, LinkedInissä ja Twitterissä, joka on järjestön tärkein some-kanava.
Kaikilla Finanssialan viestintätiimissä on käytössä TweetDeck ja he ovat keskenään jakaneet some-päivystysvuorot, sillä vuorovaikutuksessa onnistuminen edellyttää miltei reaaliaikaista reagointia.
”Some on meille vaikuttamistyötä tekeville todella tärkeä kanava. Kannustammekin monin eri tavoin asiantuntijoitamme aktiivisuuteen ennen muuta Twitterissä, jossa suurin osa sidosryhmistämme on läsnä”, Lapatto kertoo.
”Panostamme myös kiinnostavan somemateriaalin, kuten gifien ja grafiikan tuotantoon, jotta postauksemme houkuttelisivat perehtymään tarkemmin sanomaamme. Twitter ja siellä näkyminen on meille tietysti ykkösjuttu mutta yhä enemmän panostamme myös muihin somekanaviin.”
Mediaseurannan kattavuus avainasemassa
Lapaton mukaan mediaseurannan kattavuus on avainasia, sillä yhä pienempi osuus journalistisesta sisällöstä on verkossa avoimesti luettavissa. Hän toivookin, että mediaseurannan palveluntarjoajien ja julkaisijoiden väliset yhteistyösopimukset kehittyisivät vielä entisestään.
”Olemme olleet tyytyväisiä Retrieveriin. Meillä seurantapalvelu on myös kaikkien asiantuntijoiden käytettävissä ja he ovat voineet räätälöidä sitä osin omien kiinnostusalueidensa mukaiseksi. Näin meidän viestinnän asiantuntijoiden aikaa säästyy muuhun työhön."
Haluatko kuulla lisää palveluistamme?
Jätä yhteydenottopyyntö!
