x

Neljä myyttiä printtimedia seurannasta

Suomessa elää sitkeästi virheellisiä uskomuksia painetun median seuraamiseen liittyvistä palveluista, haluan tässä oikaista niistä muutaman.

Yleensä taustalla on oletus siitä, ettei printtimedian seuranta ole ollut mukana digitalisaatiossa. Se ei ole enää vuosiin ollut totta. Edustamani yritys Retriever on mediaseurannan kehityksen edelläkävijä ja haluan tällä kirjoituksella auttaa mediaseurantaa hyödyntäviä yrityksiä näkemään digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

 

1. ”Printtimedian seuranta on hidasta”

Vaikka lehti ilmestyy aamulla, on nykyisin mahdollista saada seurantaraportti ilman että täytyy odottaa tiivistelmän valmistumista tai paperisen leikkeen saapumista postista. Hyvä mediaseurantayritys toimii yhteistyössä median kanssa ja on järjestänyt seurantansa siten, että painettu lehti on asiakkaansa luettavissa heti sen ilmestyttyä digitaalisessa muodossa. Näin ollen seurantapalvelun asiakkaalla on aikaa tutustua itseään kiinnostaviin juttuihin jo aamuvarhaisella.

 

2. ”Printtimedian seurannasta tulee yllättäviä lisälaskuja”

Tämä oli totta vanhassa maailmassa, jossa printtimedian seurannan hinta perustui lehtileikkeiden määrään. Silloin runsas julkisuus saattoi todella aiheuttaa ikävänä yllätyksenä runsaan lisälaskun. Nykyaikainen printtiseuranta toimii täysin digitaalisesti eikä osumien määrä vaikuta laskuun. Osumat saa sähköpostitse tai mobiiliapplikaatioon samaan tapaan kuin verkkomediankin osumat. Hyvä palveluntarjoaja avaa asiakkaalleen pääsyn sisältöön ilman erillisiä kirjautumisia.

 

3. ”Printtimedian seuranta on turhaa, kaikki löytyy verkosta”

Tätä myyttiä viljelevät erityisesti ne mediaseurantapalveluiden myyjät, joiden palvelut eivät kata painettua mediaa. Se on kuitenkin valhetta. Media-ala on käynyt viime vuosina vaikeita muutoksia ja verkossa ilmaiseksi lehtien sivuilta saatava aineisto on vain pintaraapaisu median tuottamaan sisältöön. Miten lehti voisi toivoa saavansa pidettyä tilaajansa, jos sisältö olisi saatavilla ilmaiseksi verkosta? Usein lehdet soveltavat strategiaa, jossa ne uutisoivat verkossa lyhyet sähkeet mutta säästävät taustoittavat, laajemmat artikkelit painettuun lehteen. 

 

4. ”Ei kukaan lue enää painettuja lehtiä”

Vaikka painetun median levikit ovat laskeneet vuosi vuodelta, on valtava ylilyönti väittää etteikö niitä luettaisi. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 35-vuotiaille painettu lehti on tärkein tietolähde kun he aikovat äänestää kuntavaaleissa. Mediankäyttö on eittämättä jakautunut yhä useampiin kanaviin, mutta tärkeitä päätöksiä tehdessään suomalainen aikuisväestö luottaa painettuun lehteen. Jos painettu media puuttuu mediaseurannasta jää julkisuuden yksi vaikuttavimmista osista vaille seurantaa.